PUHEITA, KIRJOITUKSIA JA LEHTIJUTTUJA”Tarkkikset takaisin”Ei tietenkään mene näin, niistä luovuttiin jo 1985 eikä paluuta ole. Nyt on kysymys erityistä tukea vaativien oppilaiden sijoittamisesta tiloihin jotka tukevat oppimista ja opetusta. Viimevuosien keskustelunaihe on ollut, miksi Suomi putosi PISA-tuloksissa OECD-maiden keskitason alapuolelle? Kansallisen koulutuksen arvioinnin (KARVI) mukaan maahanmuuttajataustaiset, eli suomea tai ruotsia toisena kielenä puhuvat olivat jääneet kehityksessä muista jälkeen ja koulujen väliset erot kasvavat. Karvin mukaan tulos liittyy osittain alueelliseen eriytymiseen erityisesti suurimmissa kaupungeissa. Joissakin kouluissa S2-oppilaat eivät kolmannen luokan alussa yltäneet edes sille tasolle, jolla heidän luokkatoverinsa aloittivat koulunkäynnin. Edellinen hallitus laajensi oppivelvollisuuden 18 ikävuoteen, mikä sinänsä on hyvä asia. Samaan aikaan hallitus kuitenkin ummisti silmänsä siltä, että varhaiskasvatuksessa ja peruskoulutuksessa asiat ovat pahasti pielessä. Tuolloinen opetusministeri Li Andersson sanoi, että oppimistulosten lasku johtuu pitkään jatkuneesta leikkauspolitiikasta. Hänellä olisi ollut erinomainen tilaisuus toimia toisin. Tätä leikkauspolitiikkaahan ovat vuorollaan harrastaneet niin kokoomuslaiset kuin muutkin puolueet. Andersonia edeltänyt opetusministeri edusti kokoomusta. Leikkauksilla on varmasti ollut vaikutuksensa, mutta olisi rehellistä sanoa ääneen sekin, että ongelman taustalla vaikuttaa myös maahanmuutto ja siihen liittyvät ongelmat, kuten kotouttaminen ja tulijoiden halu sekä kyky kotoutua. Oppimisen tuen tarve perusopetuksessa on kasvanut. Kriittisimmän arvion oppimisen tuen toteutumisesta antoivat aineenopettajat, joista reilu viidennes oli sitä mieltä, että oppilaiden tuki toteutuu huonosti tai erittäin huonosti. Huomiota herättää myös se, että kuusi prosenttia oppilaista koki, ettei saa koulupäivän aikana riittävästi apua. Syys- lokakuussa 2022 ja myöhemminkin tehdyissä kyselyissä viisi kuudesta peruskoulun luokanopettajasta, aineenopettajasta ja rehtorista katsoo, ettei inkluusio ole mahdollista oman koulun nykyisillä resursseilla. Inkluusioon suhtaudutaan kuitenkin myönteisesti, kun se toimii ja siihen on annettu riittävästi resursseja. Osalle oppilaista erityisluokka on lapsen edun mukainen oppimisympäristö eikä se ole vastoin inkluusiota. Eniten puutteita aineenopettajat näkevät osa-aikaisessa erityisopetuksessa ja erityisluokkamuotoisessa erityisopetuksessa. Iso pulma on, että tehostetun ja erityisen tuen oppilaita voidaan integroida yleisopetuksen ryhmiin ilman, että määrää mitenkään rajoitetaan. Ryhmäkokoja tulisikin pienentää. Puhelimet reppuun kuten nykyinen hallitus on linjannut. Lisäksi tulee soveltuvin osin palata, kynä, paperi ja oppikirja-käytäntöön. Viimeisessä uudenvuoden puheessaan presidentti Niinistö antoi koululaisille hyvän ohjeen, lue, laske, liiku. Vantaa on suomen monikielisin kaupunki. Vieraskielisten osuus väestöstä on tällä hetkellä noin 30 % ja voimakkaassa kasvussa. On ennustettavissa, että ”koulurauhaan”, sekä muuhun kanssakäymiseen liittyvät kysymykset ja oppimisen ongelmat tulevat lisääntymään. Varhaiskasvatuksen johtaja Mikko Mäkelän mukaan noin puolet varhaiskasvatusopettajien viroista on täyttämättä koska hakijoita ei ole.
Vantaan RatikkaValtion myönteinen rahoituspäätös on tehty ja rakentaminen päätetty käynnistää. Tosin osa rahoituksesta on sovittu korvattavaksi Santarataan liittyvillä maanvaihdoilla. Tältä osin seuraavat ratikkaan koskevat kannanottoni ovat lähinnä "hsitoriallista" kerrontaa. Vantaan kaupungin ”ratikkaryhmä” on tehnyt selvityksiä Vantaan Ratikan rakentamisen edellytyksistä ja kustannuksista jo useamman vuoden ajan. Hankkeen rahoittamiseksi myönnettiin aikanaan 20 miljoonan määräraha. Valmista pitäisi pikkuhiljaa olla sillä kaupunginvaltuuston päätös ratikan rakentamisesta tai rakentamatta jättämisestä on suunniteltu tehtäväksi vielä kuluvan kevään aikana. Nyt tuo päätös on tehty ja Vantaan Ratikan suunnittelu ja rakentaminen jatkuu. Ratikan matkustajien määrää ja rakentamiskustannuksia on arvioitu uudelleen ja huomattu matkustajamäärien olevan jäämässä reilusti alle alkuperäisen arvion. Rakentamiskustannukset sen sijaan ovat tällä välin nousseet yli 600 miljoonaan euroon. Pelkästään Tikkurilassa pääradan alittavan tunnelin rakentamisen kustannusten arvioidaan ylittävän 100 miljoonaa euroa kuten aikanaan ennustin, eikä se tuohon tule pysähtymään, niin monimutkaisesta ja riskialttiista hankkeesta on kysymys. Rakentamista puolustellaan muun ohella valtiolta mahdollisesti saatavan 30 % tuen taustoin. Valtion halukkuuteen osallistua kyseisiin ratahankkeisiin vaikuttanee maailman poliittisen tilanteen epävarmuus ja suomen huoltovarmuuteen liittyvät kysymykset. On oletettavaa, että eteläisen Suomen ratahankkeiden ohi ajavat valtatie 21 kolarin pohjoispuolella ja Tornio-Kolari-radan parantaminen vastaamaan lisääntyvän liikenteen ja huoltovarmuuden tarpeita. Valtion tuki on nyt saatu, tosin osaltaan maanvaihdoin, mutta kuitenkin, joten rakentaminen käynnistyy. Ratikkahankkeen rinnalla piti tehdä vertaileva selvitys bussivaihtoehdosta ja reittiselvitys Valkoisenlähteentien alikäytävän kautta, joka mahdollistaisi tunnelivaihtoehdosta luopumisen. Nyt on käynyt ilmi, että Valkoisenlähteentien osalta selvitystä ei ole tehty eikä aiotakkaan tehdä. Valitettavasti. Kaupunginvaltuusto kävi aikanaan bussikierroksella tutustumassa tähän Länsimäki-Lentoasema väylälinjaukseen, joka sinänsä on tarpeellinen ja totesi se olisi varsin hyvin voitu tehdä matalalattiabussilla liikennöitäväksi. Oli se kalusto sitten sähköllä tai ilman sähköä kulkevaa. Ratikan ohella on laskettu kustannukset myös niin sanotulle superbussille josta on hyviä kokemuksia eripuolilta maailmaa. Ihmetystä herättää, että näille superbusseille laskettu hinta jopa ylittää ratikan rakentamisesta koituvat kustannukset. Tuota on syytä epäillä. Onhan se nyt ihan eri tason rakentamista tehdä raskasta ratapohjaa raiteineen, stabilointeineen, paalutuksineen, sähkölinjoineen ja siltarakenteineen kuin vetää asfalttia katupohjaan. Ei ole myöskään selvitetty olisiko bussivaihtoehtoon saatavissa valtion tai EU:n tukea. Kaikki neljänkymmenen vuoden päähän ajoittuvat arvailut kymmenen tai kymmenien miljoonien eurojen ratikkahankkeen tuottamasta positiivisesta tuloksesta on tässä Suomen- ja erityisesti maailmanpoliittisessa tilanteessa syytä jättää omaan arvoonsa. Markku Weckman kaupunginvaltuutettu ps Vantaa voisi näyttää esimerkkiä nuorten mielenterveys- ja päihdepalveluiden hoitamisessa – karsitaan ensin sosiaali- ja terveyspalveluiden ongelmia ja panostetaan vasta sitten joukkoliikenteeseenYhdyn valtuutettujen Joel Linnainmäki ja Eve Rämö huoleen mielenterveys- ja päihdepalvelujen riittämättömyydestä. Lastenpsykiatrian linjajohtaja Leena Repokarin arvion mukaan noin 40 prosenttia lähetteen saaneista ei pääse tällä hetkellä hoitoon 42 vuorokauden hoitotakuun puitteissa. Pahimmillaan hoitoon pääsyä voi joutua odottamaan kolme kuukautta. Siis tilanteessa missä oireilevan henkilön tulisi päästä hoitoon välittömästi. Osasyynä on, että lähetemäärät ovat moninkertaistuneet kymmenen vuoden aikana, hoitoresurssien pysyessä lähes ennallaan. Masennusperäisten sairauspoissaolojen määrä on kasvanut räjähdysmäisesti ja työkyvyttömyyseläkkeet ovat kaksinkertaistuneet 1990-luvulta lähtien. Mielenterveyden häiriöiden on todettu olevan yksi suurimmista syistä työkyvyttömyyseläkkeiden myöntämisessä. Traagista tässä on se, että masennusperusteiselle eläkkeelle siirtyy nuorempia henkilöitä kuin muiden sairauksien vuoksi. Koronan oheisvaikutuksena koulupudokkaiden määrä on kasvanut merkittävästi ja osa etäopetuksessa olleista oppilaista on ”kadonnut”. Linnainmäki ja Rämö toteavat, että Vantaalla sosiaali- ja terveyslautakunta on ottanut haasteen vastaan ja käynnistänyt työn nuorten mielenterveys- ja päihdepalvelujen parantamiseksi. Hyvä niin, mutta olevassa taloustilanteessa on ilmeisesti turha odottaa asian vaatiman taloudellisen tuen merkittävää parantamista. Ilman selkeää panostusta terveydenhuollon resurssien lisäämiseksi tilanne ei tule korjaantumaan. Arvostan jalkautuvaa nuorisotyötä jota Vantaalla on vuosien ajan harjoitettu. Nuorten turvatalo ja Nuppi tekevät yhteistyötä, mutta on kohtuutonta, että ei ole keinoja havaittujen ongelmien jatkohoidon järjestämiseen. Suurin syy siihen on resurssipula psykiatristen sairaanhoitajien ja lääkäreiden taholla sekä asianmukaisten hoitopaikkojen riittämättömyys. Asiakkaita ja heidän omaisiaan pompotellaan vuosien ajan ilman pysyvän ja luotettavan hoitosuhteen syntymistä. Kynnys psykoterapiaan pääsystä on tehty lähes ylitsepääsemättömäksi eli ongelmien annetaan paisua ja sairauden uusiutua kerta toisensa jälkeen. Eikö Vantaa voisi näyttää esimerkkiä ja suunnata riittävästi voimavaroja tämän ongelman hoitamiseksi? Korona on kuormittanut erityisesti opettajia, lähi- ja sairaanhoitajia, sekä lääkäreitä. Käytetään Vantaan ratikan suunnitteluun ja toteuttamiseen kohdennettuja ja kohdennettavaksi suunniteltuja euroja kyseisten ammattiryhmien reiluun palkankorotukseen ja turvataan kuntalaisille kattavat terveyden ja sairaanhoidon palvelut. Palataan näihin joukkoliikenteen ongelmien poistamiseen siinä vaiheessa, kun peruspalvelut on hoidettu, ja kaupungin talous sen sallii. Markku Weckman kaupunginvaltuutettu vaaliehdokas (ps.) HYVÄSTI KOKOOMUSLiityin Kansallinen Kokoomus r.p.:n jäseneksi 70-luvun vaihteessa muun ohella, Koti, Uskonto, Isänmaa, sanoman innoittamana. Asuin tuolloin Helsingissä ja olin joitakin vuosia Kruununhaan Kasallisseuran hallituksen jäsenenä. Muutimme sittemmin Vantaalle, ensin Myyrmäkeen ja vuoden 1979 alusta Tikkurilaan, jossa asumme edelleen. Toimin Tikkurilan Kokoomuksen rivijäsenenä, ja edelleen hallituksessa, sekä puheenjohtajana. Luovuin Tikkurilan Kokoomuksen puheenjohtajuudesta sen jälkeen, kun tulin valituksi Kokoomuksen Vantaan Kunnallisjärjestön puheenjohtajaksi. Tuota tehtävää hoidin runsaat kaksi valtuustokautta. Huippuhetki oli 2008 kun Kokoomuksen valtuutettujen määrä kunnallisvaaleissa nousi 21 valtuutettuun, eli päihitettiin Demarit jotka olivat siihen saakka olleet vaalikaudesta toiseen suurin puolue Vantaalla. Parhaimmillaan Tikkurilan Kokoomuksessakin oli seitsemän kaupunginvaltuutettua. Odotin aplodeja tuon 2008 vaalivoiton jälkeen, mutta toisin kävi. Silloinen Vantaan Kokoomuksen valtuustoryhmän johtajakaksikko ilmeisesti pelästyi ja näki minut uhkana nousutavoitteiselle tulevaisuudelleen. Heidän toimestaan käynnistettiin operaatio jossa haettiin vastaehdokas Kunnallisjärjestön syyskokoukseen allekirjoittaneen syrjäyttämiseksi. Jäsenkunta oli eri mieltä ja jatkoin puheenjohtajana, kunnes päätin jättää pestin seuraajalleni. Kunnallisvaaleista 2012 alkaen Kokoomusvaltuutettujen määrä Vantaalla on pudonnut 1-2 henkilöllä valtuustokausittain. Demarit ovatkin siitä alkaen olleet ”niskan päällä”. Olen toiminut kokoomusvaltuutettuna vuodesta 1997 alkaen eli 24 vuotta. Kausi on sisältänyt vauhtia ja vaarallisia tilanteita, mutta olen viihtynyt näissä vastuullisissa tehtävissä tätä nykyistä valtuustokautta lukuun ottamatta erittäin hyvin. Valtuustokausieni aikana olen mielestäni onnistunut tavoitteessani toimia linkkinä kuntalaisten ja kaupungin virkamiesten välillä. Olen saanut hyviä ystäviä yli puoluerajojen. Asioita hoidetaan yhteistyöllä, yksin et saa mitään aikaiseksi. Bill Clintonin toteamus, ”jos politiikassa haluaa ystävän pitää hankkia koira”, ei kohdallani ole toteutunut. Meillä on kyllä ollut aikanaan, ennen politiikkaan siirtymistäni ihana kääpiövillakoira Jedi. Nyt on valitettavasti todettava, että tämä rokkasorlando vetoinen politiikka, hännystelijöineen ja kaikkine sivujuonteineen ei ole mieleni mukaista. Ei myöskään alustava sitoutuminen satojen tuhansien eurojen raidehankkeisiin. Koti, Uskonto, Isänmaa, sisältöä on nykyään vaikea löytää puolueen periaateohjelmista. Valtuustokauden alussa 19.- 20.8. 2017 Vantaan Sanomat julkaisi kirjoitukseni ”Ikärasismia ja Mielivaltaa Vantaan Kokoomuksessa”. Siitä on varmaankin jäänyt joillekin tahoille ”kiviä kenkään”. Kritisoin tuolloin luottamuspaikkavalintoja ja suhtautumista Seniorikansalaisiin. Eräs Itä-Vantaalainen ehdokas, joka ei kylläkään itse tullut valituksi valtuustoon esitti tuolloin mielipiteenään, ehkä juuri tästä syystä, että seitsemänkymppisten pitäisi itse älytä kieltäytyä luottamustehtävistä. Valtuustoryhmän johto ei ainakaan näkyvästi reagoinut tuohon ”heittoon”. Olen monen muun ohella eri mieltä. Periaatteella, kokemusta ei voita mikään. Minä en ole halunnut erota puolueesta ja ryhmästä ennen valtuustokauden päättymistä. Äänestäjäni ovat valinneet minut koko vaalikaudeksi. Kokoomuspuolue on kompuroinut, erityisesti Jyrki Kataisen katastrofihallituksesta 2011 alkaen. Juha Sipilä jatkoi Kokoomuksen tuella samoilla linjoilla 2015-2019. Noille aikajaksoille osui valtion omaisuuden alennusmyynti, hallitsematon maahanmuutto järkyttävin seurauksin ja monta muuta vahingollista tapahtumaa. Muun ohella kaivoslakia ei ole ajantasaistettu vaikka epäkohdista on toistuvasti muistutettu. Väitetään, että Suomen lisäksi vain Kongo sallii kansainvälisten kaivosjättien lähes rajoittamattoman toiminnan alueellaan. Eli viedä tulevilta sukupolvilta maaperässämme oleva varallisuus lyhytnäköisten kansallisten voittojen toivossa. Suomessa on lukuisia hylättyjä ja hoitamatta jääneitä kaivosalueita. Pelottavaa on ollut seurata myös edellisten hallitusten holtitonta velanottoa ja muuta unelmahöttöä. Jyrki Katainen luopui kesken kautensa Suomen politiikasta ja ”pakeni” Alexander Stubbilta vapautuneisiin EU-kammareihin. Alexille kävi huonommin. Lahden puoluekokouksessa lähes hurmoshenkisen, puolueen puheenjohtajaksi valinnan jälkeen alkoi alamäki, joka päättyi Lappeenrannassa 10.6.2016. Tuolloin Alexilla kuvaannollisesti ”pyyhittiin lattiaa” ja puheenjohtajaksi valittiin Stubbin takuumiehenä siihen saakka toiminut Petteri Orpo. Näillä taustoilla olen päättänyt erota Kokoomuspuolueesta ja antaa suostumukseni Perussuomalaiset puolueen kunnallisvaaliehdokkaaksi. Ota rohkeasti yhteyttä mikäli haluat keskustella politiikasta tai muista ajankohtaisista asioista kanssani. Markku Weckman markku.weckman@elisanet.fi +358400703904 kaupunginvaltuutettu Tulevaisuus: Pääkaupunkiseudun energiantuotannossa ei pitäisi poissulkea pienydinvoimalan mahdollisuutta, toteaa Vantaan Energian toimitusjohtaja Jukka Toivonen. Vantaan Sanomat
Ökyhankkeet ja omakotitaloasujien verorasituksen kiristäminen olivat liikaa – Vantaan pitkän linjan kuntapoliitikot Weckman ja Virkamäki siirtyivät kokoomuksesta perussuomalaisiinVantaan kaupunginvaltuutettuina pitkään vaikuttaneet Markku Weckman ja Pekka Virkamäki ovat eronneet kokoomuksesta ja liittyneet perussuomalaisten jäseniksi. Pekka Virkamäki on ympäristöministeriön virkamies, ja hän toimi kokoomuksen valtuutettuna Vantaalla vuosina 2000–2008. Sen jälkeen hän työskenteli kaupungin rakennusvalvontajohtajana vuoteen 2020, jolloin hän siirtyi kaupungin virastaan eläkkeelle. Markku Weckman on yksi Vantaan valtuuston pitkäaikaisimmista valtuutetuista. Weckman jätti eroilmoituksensa kokoomuksesta viime viikolla. Vuodesta 1997 saakka Vantaan valtuustossa vaikuttanut Weckman on jo sopinut kuntavaaliehdokkuudesta perussuomalaisten Vantaan paikallisyhdistyksen kanssa, ja keväällä hän hakee jatkokautta valtuustossa perussuomalaisten listalta. Kokoomus hylkäsi perinteiset arvot Weckmanille keväällä edessä ovat jo seitsemännet kuntavaalit. Weckman sanoo, että siirtymän taustalla oli havainto siitä, että perussuomalaiset arvot vastaavat nykyään paremmin hänen omia arvojaan kuin kokoomuksen arvot. Weckman toteaa, että päätös hiljalleen kypsyi juuri päättyvän valtuustokauden aikana. Kokoomuksen poliittinen linja ei ole enää viime vuosina miellyttänyt Weckmania. – Esimerkiksi Suomi-rata, Vantaan raitiovaunuhanke ja varsinkin yleiskaava, jossa oli kokoomuslainen yleiskaavatoimikunnan puheenjohtaja. Siinä ei riittävästi huomioitu pientaloasukkaiden näkemyksiä. Kokoomuksen hylkäämisen syynä oli myös arvopolitiikka. Weckman katsoo, että kokoomus on siirtynyt kauas liberaaliin suuntaan, ja samalla perinteiset arvot koti, uskonto ja isänmaa ovat painuneet marginaaliin. – Sinivalkoiset värit ovat kokoomuksessa unohtuneet. Sotaveteraanien asia on erittäin lähellä omaa sydäntäni. En ole ollut enää tyytyväinen kokoomuksen viimeaikaisiin ulostuloihin, vaikka perinteisesti kokoomus onkin ollut eturintamassa näissä asioissa. Weckman sanoo, että myös perussuomalaisten puheenjohtajan Jussi Halla-ahon johdonmukainen ja jämäkkä linja on vakuuttanut. – Jussi puhuu asiaa. Hän ei syyllisty populismiin, vaan pysyy aina asiapainotteisella linjalla. PS johdonmukaisesti järkevän talouspolitiikan takana Virkamäki on aivan äskettäin hyväksytty perussuomalaisten jäseneksi. Hän sanoo, että päätöksen vaihtaa puoluetta taustalla oli varsinkin Vantaan valtuuston päätös raitiovaunuhankkeen suunnittelun käynnistämisestä, jota kokoomus oli hyväksymässä. – Hankehumppaan on menty mukaan lähes ilman keskustelua. Pelkkä raitiovaunuhankkeen suunnittelu maksaa kymmeniä miljoonia. Samalla Vantaalla on korotettu kiinteistöveroa. Sillä on kerätty 20 miljoonaa euroa raitiovaunuhankkeen suunnittelua varten, eli omakotitaloasujat laitettiin maksamaan Vantaan ratikkaa. Se riitti minulle. Kokoomuksesta Virkamäki erosi jo marraskuussa, kun päätökset raitiovaunuhankkeesta tehtiin. Perussuomalaisiin siirtyminen oli melko itsestään selvä valinta. – Perussuomalaiset on aina ollut johdonmukaisesti järkevän talouspolitiikan takana, jossa sopeudutaan kasvuun, ei lähdetä mukaan ökyhankkeisiin tai veroja ei koroteta eikä turhaa velkaa oteta. Virkamäki haluaa antaa Vantaan kasvaa rauhassa. – Vantaalle tulee muutenkin 2 000-3 000 uutta asuntoa vuosittain. Siinä on riittävästi tekemistä ilman, että aletaan järjestää jotain ylimääräistä. Kuntavaalien lopputulos pienestä kiinni Perussuomalaisten Vantaan valtuutettu ja Vantaan perussuomalaisten toinen vaalipäällikkö Kai-Ari Lundell katsoo, että kokoomuksen sekava liberaalipolitiikka ja linjattomat puoluejohdon lausunnot ovat tehneet tehtävänsä Vantaalla. Kiinteistöveron nosto sekä suunnittelussa oleva ratikka siirtävät monia äänestäjiä perussuomalaisille. Weckmanin ja Virkamäen siirtyminen perussuomalaisiin vaikuttaa olennaisesti Vantaan kuntavaaliasetelmiin. Lundell toivottaakin molemmat tervetulleiksi puolueeseen. Lundellin mukaan kokeneiden vaikuttajien siirtymisellä perussuomalaisiin alkaa jo olla valtakunnallistakin merkitystä. – Nyt on jännittävät vaalit tulossa kaikin puolin, ja uusimpien gallupien mukaan lopputulos on todella pienestä kiinni. Suomen uutiset Senioreiden kertalippuihin olisi pitänyt kehittää erilaisia valintavaihtoehtojaVantaan Sanomat Sen sijaan, että seniorit pakotetaan valitsemaan kausikortin ja täysihintaisen kertalipun välillä, olisikin tullut kehittää nykyistä seniorien kertalippukokonaisuutta, kirjoittaja toteaa. Vantaan Sanomien Lukijan areenalla on käyty keskustelua yli 70-vuotiaiden kausilipusta. Nykyinen 70 plus -kertalippu 50 prosentin alennuksineen siirtyy historiaan ja tilalle tulee seniorien kausikortti 45 prosentin alennuksella. Uuteen käytäntöön siirrytään 14. tammikuuta alkaen. Eli on ostettava vähintään kuukauden kausikortti, vaikka tarvetta matkustamiseen olisi vain kerran pari kuukaudessa. Olin Helsingin Seudun Kuntayhtymän (HSL) hallituksen jäsenenä vuoteen 2017 saakka ja osallistuin seniorilipun toteuttamiseen liittyvään päätöksentekoon. Tuolloin päädyttiin ratkaisuun, minkä mukaan niin sanotut hiljaisen liikenteen tunnit 9–14 hyödynnettäisiin ikään kuin win-win- eli kaikki voittaa -periaatteella. Seniorit voivat hyödyntää näitä vähäisen matkustamisen tunteja. Kalusto on liikenteessä joka tapauksessa. Tuolloin tuli palautetta siitä, että oopperassa, teatterissa ja muissa iltaisin toteutettavissa tapahtumissa kävijöitä tuo aikarajoitus ei huomioi. Sen sijaan, että seniorit pakotetaan valitsemaan kausikortin ja täysihintaisen kertalipun välillä, olisikin tullut kehittää nykyistä seniorien kertalippukokonaisuutta ja lisätä siihen valintamahdollisuus myös esimerkiksi kello 17:stä tai kello18:sta 22–23:een, jolloin seniorit voisivat osallistua iltarientoihin eivätkä olisi jaloissa niin sanottujen ”kosteiden” junien ruuhkissa. Ilmeisesti ei myöskään selvitetty, olisiko ollut mahdollista säilyttää valinnaisena nykyinen alennettu päivälippu tämän uuden seniorilipun rinnalla. Tuskinpa siinä kovin suurta kustannuseroa olisi syntynyt. Varsinkaan, jos nuo aikarajat olisi laajennettu esitetyllä tavalla mahdollistamaan myös iltamatkustamista. Vastineessaan (VS 9.12. 2020) HSL:n hallituksen jäsenet Rokkanen ja Rehnström vetoavat siihen, että aloite yli 70-vuotiaiden kausilipusta tuli vanhusneuvostoilta. Vantaan vanhusneuvostolta ei puheenjohtaja Jussi Särkelän mukaan tuollaista aloitetta ole tullut. Mikään ei tietysti estä ajan kanssa tähän nyt vielä vähän aikaa käytössä olevaan nykyiseen, esitetyllä tavalla kehitettyyn järjestelmään palaamista. Markku Weckman kaupunginvaltuutettu Sotaveteraaneja ei ole joukossamme enää paljonSotaveteraaneja on runsaat 6 000 ja heidän keski-ikänsä on 96 vuotta. RINTAMAVETERAANIEN kuntoutusta koskeva lainmuutos hyväksyttiin eduskunnassa vuonna 2019. Laki velvoittaa kunnat järjestämään veteraaneille maksuttomasti kaikki heidän tarvitsemansa kotona asumista tukevat palvelut. Kunnat laskuttavat kustannukset Valtiokonttorilta vastaavasti kuten sotainvalidienkin osalta. Kunnan tulee tehdä alueellaan asuvalle veteraanille yksilöllinen palvelutarpeen kartoitus. Koska palvelutarve on yksilöllinen, sitä ovat myös myönnettävät palvelut, joihin kuuluvat sosiaalihuoltolain mukaiset hoiva-, ateria- ja siivouspalvelut. Lisäksi tuetaan veteraanien virkistystä, asiointia ja omaishoidon tukea. Pääkaupunkiseudun kunnista Helsinki ja Espoo käynnistivät valmistelevat toimenpiteet etupainotteisesti, Vantaa hieman hitaammin. Kysymys kuitenkin kuuluu, miksi lain voimaantulopäiväksi päätettiin 1. marraskuuta 2019 eikä 1. tammikuuta 2019. Veteraanien lukumäärä 1. tammikuuta 2019 oli koko maassa 10 483. Helsingissä veteraaneja oli vuoden 2019 alussa 1 008, Espoossa 338 ja Vantaalla 176. Viime vuoden aikana tammikuun alusta marraskuun alkuun rivistä poistui koko maassa 2 253 veteraania, Helsingissä 223, Espoossa 68 ja Vantaalla 40. Aika moni sai kutsun viimeiseen iltahuutoon vajaan vuoden aikana. Itsenäisyyspäivänä 2020 sotaveteraaneja oli runsaat 6 000. Heidän keski-ikänsä on 96 vuotta. Veteraanien määrä vähenee kiihtyvällä vauhdilla. Vuonna 2025 heitä arvioidaan olevan hieman yli tuhat. En osaa arvioida, paljonko veteraanien kuntoutuskustannuksissa säästettiin tämän vajaan vuoden aikana. Summa ei liene merkittävä. Viimeinen Mannerheim-ristin ritari Tuomas Gerdt siunattiin haudan lepoon 28. marraskuuta 2020 Lappeenrannassa. ”Me kiitämme, me kunnioitamme ja me muistamme” totesi presidentti Sauli Niinistö muistopuheessaan. Markku Weckman kaupunginvaltuutettu varapuheenjohtaja, Vantaan sotaveteraanit ry
Vantaan ratikka ja Suomirata-hanke otettava uuteen tarkasteluun – Päätöksien aikaan ei kukaan tiennyt maan tilannetta vuonna 2020Vantaan Sanomat 5.11.2020 Jos ratikan suunnittelua ei kohtuukustannuksilla pystytä pysäyttämään, niin siihen tulee vähintäänkin tehdä lisäys myös niin sanotun kumipyörävaihtoehdon selvittämiseksi. Kuva: Leena Koivisto Ratikasta on käyty keskustelua puolesta ja vastaan. Lukijan areenan kirjoituksessa (VS 24.–25.10.) todettiin tyly johtopäätös ratikkaan ja suomirataan liittyen, ”Vantaan päättäjät eivät kuntalaisten asialla ole”. Ratikka- ja Suomirata-päätöstä tehtäessä ei kukaan osannut ennakoida missä tilanteessa Suomi on vuoden 2020 keväällä ja näillä näkymin pitkälti myös tulevaisuudessa. Satojen miljoonien ratahankkeita koskevia valmisteluja ja päätöksiä tehtäessä myös vantaalaiset päättäjät olivat tietämättömiä tulevasta. Koronaepidemia ei osoita laantumisen merkkejä vaan leviää edelleen maailmanlaajuisesti. Talouden tunnusluvut ja laskelmat on jouduttu laittamaan uusiksi, eikä kukaan osaa ennakoida milloin palataan uuteen normaaliin. Vantaa velkaantuu vauhdilla. Kaupunginjohtaja yrittää kaikin keinoin pitää kiinni tavoitteestaan, jonka mukaan hieman vajaan miljardin euron velkamäärä ei ylittyisi ja veroprosentti voitaisiin säilyttää ennallaan 19 prosentissa. Tämä tarkoittaa käytännössä lähes kaikkien palvelumaksujen korotuksia ja leikkauksia, joita valtuustoryhmät ovat viime viikkoina tahollaan käsitelleet. Valtuustoryhmien näkemyksien pohjalta syntyy yhteinen näkemys, joka tulee kaupunginhallituksen käsittelyn kautta kaupunginvaltuuston päätettäväksi ja hyväksytään asiakohdittain joko yksimielisesti tai äänestäen. Erityisesti tässä tilanteessa Vantaan ratikka- ja Suomirata-hanke tulisikin ottaa uuteen tarkasteluun ja miettiä keinoja miten ja millä kustannuksilla noista hankkeista päästäisiin irti, tai ainakin miten niitä voitaisiin merkittävästi hidastaa. Ratikan suunnittelu (20 miljoonaa euroa) on valtuuston äänestyspäätöksellä aikanaan hyväksytty. Jos suunnittelua ei kohtuukustannuksilla pystytä pysäyttämään, niin siihen tulee vähintäänkin tehdä lisäys myös niin sanotun kumipyörävaihtoehdon selvittämiseksi, joka on kustannuksiltaan selkeästi raideratkaisua edullisempi ja joustavampi. Se mahdollistaa muun ohella kalliin, asemakeskuksen alittavan tunnelin rakentamisesta luopumisen. Bussivaihtoehdossa linja voidaan kierrättää Valkoisenlähteentien alikulkutunnelin kautta ilman lisäkustannuksia. Haluaisin palauttaa areenapalstalle kirjoittaneen kuntalaisen luottamuksen vantaalaisiin päättäjiin. Jatketaan keskustelua. Markku Weckman kaupunginvaltuutettu Miksi Vantaa haluaa osallistua Suomi-radan suunnittelukustannuksiin?Vantaan Sanomat 19.2.2020 Vantaan kaupunginhallituksessa äänestettiin 10. helmikuuta Suomi-radan suunnittelukustannuksiin osallistumisesta 12 miljoonalla eurolla. Äänestyksessä enemmistö kannatti esitystä. Tämä tarkoittaa sitä, että valtuuston kokoukseen 24. helmikuuta tuodaan kaupunginhallituksen myönteinen päätös rahoitukseen osallistumisesta. Edellinen 4 miljoonan rahoituspäätös tehtiin keväällä 2019. Summa on siis kolminkertaistunut vajaassa vuodessa. Kyseessä on miljardihanke, jonka loppusummasta ja aikataulusta ei ole tietoa. Ei myöskään varmaa tietoa siitä, minkälaisia lisäkustannuksia Vantaan kaupungille mahdollisesti aikanaan aiheutuu. Hanketta perustellaan laajasti ja monisanaisesti koko Suomelle koituvilla positiivisilla vaikutuksilla. Muun ohella Tampereelta Helsinkiin suuntautuva matka lyhenisi 1,33 tunnista noin yhteen tuntiin. Vantaalle tulisi vain yksi asema Lentoasemalle, mistä rata jatkuisi ilmeisesti tunnelissa Pasilaan. Tuoreen Taloustutkimuksen julkaiseman raportin mukaan nykyisen pääradan kehittäminen Helsingin ja Tampereen välillä olisi parempi vaihtoehto. Valtaosa Helsingin ja Tampereen välisestä työmatkaliikenteestä suuntautuu näiden kaupunkien välillä oleviin pienempiin kaupunkeihin tai niiden kesken. Suomi-rata ohittaisi nämä työmatkakulkijat. Näin ollen en näe syytä sitoutua tähän uuteen suoraan junarataan. Kannatan pääradan kunnostamista, mikä mahdollistaisi jatkossa nopeuden nostamisen jopa 250 kilometriin tunnissa. ”Helsinkiläisten, vantaalaisten ja tamperelaisten työmatkaliikenne suuntautuu paljon väliasemille kuten vaikka Hämeenlinnaan ja Riihimäelle. Tunnin juna taas menee päästä päähän”, toteaa taloustutkimuksen tutkimusjohtaja Pasi Holm. Vantaa on juuri sitoutunut maksamaan Vantaan ratikan 20 miljoonan suunnittelukulut ja sen myötä aikanaan tulevat noin puolen miljardin rakentamiskustannukset. Näin ollen en pidä järkevänä tähän Suomi-ratahankkeeseen mukaan lähtemistä ja tulevien sukupolvien velkataakan kasvattamista. Kyseessä on valtion projekti johon Helsinki ja Tampere ovat vahvasti sitoutuneet. Hanke etenee, jos on edetäkseen ilman Vantaan kaupungin lisäpanostusta. Tuo aikaisemmin päätetty neljä miljoonaa riittää Vantaan rahoitusosuudeksi ja korvaukseksi mahdollisesta lentoaseman saavutettavuuden lisäämisestä. Maankäytön apulaiskaupunginjohtaja Hannu Penttilä toteaa (VS 15.-16.2.) että Vantaalle koituvat vuosittaiset suunnittelukustannukset ovat muutaman sadantuhannen luokkaa. Kaupunginvaltuustolle annetussa informaatiossa hän totesi, että kustannukset ovat miljoona euroa vuodessa. Eikö näille miljoonille olisi järkevämpää käyttöä terveydenhuollon ja eritysesti mielenterveyspalvelujen parantamisen sektorilla? Tutkimusten mukaan peräti joka toinen työkyvyttömyyseläkkeistä johtuu mielenterveyssyistä. Erityisesti varsinkin nuoret joutuvat odottamaan mielenterveyspalveluja liian pitkään, jolloin oireet pahenevat. Nyt voidaan tyydytyksellä todeta, että maan nykyinen hallitus on päättänyt luopua Suomirata-hankkeesta. Markku Weckman kaupunginvaltuutettu Tikkurilan aseman alikulun taideteos on liukas vaaranpaikka – "Palautetta on tullut"Tiina Örn, Vantaan Sanomat 23.11.2019 (Haastattelu) Tikkurilan aseman eteläpään alikäytävän pinta on liukas. Ongelma on Vantaan kaupungininsinööri Henry Westlinin tiedossa. – Joissain olosuhteissa nollan asteen tuntumassa alikulun lattiasta tulee todella liukas, Westlin sanoo. Alikäytävän päällysteen liukkaudesta tuli Westlinin mukaan viime talvena paljon palautetta. – Eräitä alueita jouduttiin sulkemaan puomeilla. Myös tämän syksyn aikana on tullut jo jonkin verran ennakoivaa palautetta. Vaikka ongelma on tiedossa, sen ratkaiseminen on hankalaa, koska alikulkukäytävän päällyste on osa taideteosta. Jaakko Niemelän ja Helena Hietasen taideteos Kartasto 1708/2018 ulottuu noin kolmasosaan alikulkua, katosta seinän kautta kulkupintaan. – Lattiapintaa ei voi karkeuttaa mekaanisesti eikä päällystää millään pintauksella tärvelemättä taideteosta. Myös suolaus vahingoittaisi betonia, Westlin kertoo. Liukkauteen kiinnitti viime talvena huomiota myös kaupunginvaltuutettu Markku Weckman (kok.). – Kun alikäytävän lattian pintaan tulee ohut kerros lunta, lattia on hengenvaarallinen. Liukkaus tulee kulkijalle yllätyksenä, hän ei osaa varoa sitä, Weckman kauhistelee. Jani Venehsalo kulkee alikäytävää pitkin päivittäin töihin. Hän kertoo monen tutun valitelleen kulkuväylän liukkautta. Itse hän ei ole liukkautta havainnut, mutta taideteoksen hän on huomannut. – Eikö siinä ole Tikkurilan kartta? hän kysyy. Weckman otti kaupunkiin yhteyttä jo tammikuussa ja kysyi, milloin liukkaudelle tehdään jotain. – Minulle vastattiin, että tilanne pyritään korjaamaan ennen seuraavan talven pakkaskelejä. Mitään ei ole vielä tapahtunut. Kaupungininsinööri Westlinin mukaan ongelmaan etsitään ratkaisua. – Aiomme kokeilla lähiaikoina liukkaimmissa paikoissa pintakäsittelyä, jossa betonin päälle levitetään epoksia ja muutaman millimetrin kerros kvartsia. Mielipide: Tiuhaan liikkuva bussi toimisi Vantaalla ratikkaa paremminVantaan Sanomat 12.6.2019 Tikkurilassa ratikka kulkisi muun muassa Kielotiellä. Kuva: Tuomas Vuorinen/WSP Kolisevan ja kalliin ratikkaratkaisun sijaan kumipyörin hoidettu hiljainen liikennemuoto tarjoaa huomattavasti joustavamman liikennöintimahdollisuuden, kirjoittaja toteaa. Allekirjoitan (VS 8.–9.6.) Keijo Mäntyharjun ja monen hänen naapurinsa huolen Tikkurilan asemakeskuksen alittavan tunneliratkaisun aiheuttamista ongelmista. Ratikkalinjan ja sen vaatiman kaluston kokonaiskustannusten arvioidaan olevan satoja miljoonia. Tämä tilanteessa, jossa Vantaan kaupunki on parin vuoden ylijäämäisen talouskauden jälkeen palaamassa negatiivisen kasvun uralle. Vantaa ratikan suunnittelun ohella tuleekin selvittää huomattavasti edullisemman bussiyhteyden reittivaihtoehto Länsimäki–Hakunila–Tikkurila ja edelleen Lentoasemalle. Rakennetaan raskaan raideyhteyden sijaan samaa reittiä kulkeva bussilinja, jonka vuorotiheyttä voidaan lisätä tarpeen mukaan ja toteutetaan radan alitus nykyisen Valkoisenlähteentien alikäytävän kautta. Näin menetellen vältetään Mäntyharjun kirjoituksessaan mainitsemat alikulkutunnelin haittavaikutukset ja mittavat kustannukset. Kolisevan ja kalliin ratikkaratkaisun sijaan kumipyörin hoidettu hiljainen liikennemuoto tarjoaa huomattavasti joustavamman liikennöintimahdollisuuden. Energiaratkaisujen kehittymisen taustoin bussiliikenne voidaan jatkossa hoitaa täysin päästöttömästi. Markku Weckman kaupunginvaltuutettu Vantaan Sanomat 13.10.2018
|