PUHEITA, KIRJOITUKSIA JA LEHTIJUTTUJA

Vantaan Sanomat 13.10.2018
Mielipide: Ehdotin Tikkurilan turmaristeykseen liikennevaloja jo vuosia sitten – "Paikalla on ollut runsaasti läheltä piti -tilanteita"

Valkoisenlahteentie

Kuva: Vantaan Sanomat

Valtuustoaloite 18.6.2018
Kuntoportaat

kuntoportaatkatipallasvuo.jpg



Kuva: Kati Pallasvuo


MARKUN KYNÄSTÄ: 

weckman-markku.jpg

Turvalliseen huomiseen

Lähes kaikissa rikollisuuden lajeissa pätee, että varsin pieni rikoksenuusijoiden joukko tekee valtaosan rikoksista. Runsaasti rikoksia tekevät ovat yleensä aloittaneet nuorina, ennen rikosoikeudellista syyntakeisuusikää. Rikollisuus on yhteydessä syrjäytymiseen. Vaikutussuhde on molemminpuolinen: syrjäytyminen edistää rikollisuutta ja rikolliseksi leimautuminen syrjäytymistä.   

On todettu, että esimerkiksi vanhempainvalmennukseen ja koulunkäynnin loppuunsaattamiseen sijoitettu rahasumma ehkäisee noin 2-3 kertaisesti aikuisiän vakavia rikoksia verrattuna saman summan sijoitukseen rikollisten valvontaan tai rikoksenuusijoiden pitkäaikaiseen vankeuteen. Rikostilaisuuksiin vaikuttavin toimin rikokset vähentyvät usein edullisesti ja välittömästi, kun kysymys on paikallisesti, ajallisesti tai tekotavaltaan rajatusta nimenomaisesta rikollisuusongelmasta. Sen sijaan sosiaaliset rikollisuuden torjunnan menetelmät, esimerkiksi toimet syrjäytymisen ehkäisemiseksi ja erityisesti panostukset lasten kasvun tukemiseen, tuottavat pitkällä tähtäyksellä edullisimmin tuloksia.

Rikollisuutta ei poisteta eikä edes ratkaisevasti vähennetä kertatoimin. Rikollisuuden vähentäminen edellyttää pitkäjänteistä yhteistyötä kodin, koulun ja eri viranomaistahojen välillä.

Keskeisin tekijä on kodin tuki ja turva. Jokaiselle lapselle tulee taata oikeus turvalliseen lapsuuteen ja nuoruuteen, sekä rajojen oppimiseen. Jos ja kun omat vanhemmat eivät kaikissa tapauksissa pysty tätä kasvatuksellista pääomaa antamaan on luotava nykyistä toimivampi yhteiskunnallinen turvaverkko, joka riittävän varhaisessa vaiheessa reagoi häiriöihin ja puuttuu asiaan ennen kun on liian myöhäistä.

Turvallisuuden peruslähtökohta on kotikasvatus ja oikeiden elämisen mallien opettaminen.  Tämä tosiasia pyritään aika-ajoin unohtamaan ja siirtämään kotien kasvatusvastuu yhteiskunnan huolehdittavaksi.  Kaikki ihmiset vaikuttavat omilla toimillaan ja valinnoillaan siihen, miten paljon väkivaltaa yhteiskunnassa on ja miten siihen suhtaudutaan. Lapsen ihmisoikeuksia on arvostettava kuten aikuistenkin. 

Vanhemmuuden ongelmia tutkineen ja niistä luennoivan historioitsija Juha Siltalan perussanoma on yksinkertainen: "Lasten kanssa pitää olla".

Juuri esikoisensa saanut isä tai äiti ei varmaankaan ole ”seppä” syntyessään.  Mutta loppujen lopuksi vanhempana oleminen on ihan tavallista elämää jota olisi elettävä mahdollisimman paljon yhdessä lasten kanssa.

Siltala herättelee myös kysymystä siitä, ahdistaako nykyaika lapsia ja nuoria, joita yhä nuorempana ajetaan koulutusputkeen ja suorittamiseen. 

Kyllä päivähoidosta saisi löytyä se korvaava syli, jota kotona aina ei ole.  Mutta jos on kaksi tätiä ja 30-päinen lapsijoukko, ei syliä voi lapselle antaa.

 

Markku Weckman

kaupunginvaltuutettu

ylikonstaapeli (em.)

kuntavaaliehdokas (kok)


 

POIS "LIUKUPORRASKAUPUNGISTA"

 

 Joustava elinkeinopolitiikka, asuntopolitiikka ja hyvät peruspalvelut vahvistavat Vantaan tulopohjaa.

Vantaata on sanottu liukuporraskaupungiksi, jonne muutetaan muualta Suomesta pienituloisina ja josta muutetaan pois hyvä- tai keskituloisina. Tähän väliin mahtuu vaurastumisen ja lasten kasvattamisen kausi, jossa perheet ovat ahkeria julkisten palveluiden käyttäjiä ja naisten työssäkäyntiaste korkea. Tuloksena on kaupunki, jossa on paljon lapsia, nuoria ja keskituloisia, mutta verraten vähän vanhuksia ja hyvätuloista väestöä. Ikääntyminen on kuitenkin kovassa nousussa.

Tämä kaikki on taustalla, kun mietitään, mistä Vantaan talousongelmat johtuvat ja kuinka ne voitaisiin ratkaista. Talousongelmia voidaan ja pitää lyhyellä tähtäimellä hallita säästöillä, ylimääräisiksi arvioitujen palveluiden karsinnalla ja omaisuutta myymällä. Pitkän tähtäimen ratkaisut lähtevät kuitenkin yllä kuvatun liukuporraskaupungin ongelman ratkaisemisesta.

Tasapainoinen väestörakenne turvaa sen, että kaupungissa on riittävästi myös nettoveronmaksajia, jotta ensisijaisesti lapsiperheiden ja eläkeläisten tarvitsemat palvelut voidaan järjestää kohtuullisella kunnallisverotuksella. Jotta tämä onnistuisi myös Vantaalla, pitää "liukuportaan" yläpäähän päässeillä perheillä olla riittävät sidokset Vantaaseen, ettei niille tule tarvetta muuttaa pois. Nämä sidokset voidaan jakaa kolmeen ryhmään: elinkeinopoliittisiin, asuntopoliittisiin ja peruspalveluihin liittyviin sidoksiin.

Elinkenopolitiikka avainasemassa

Vantaan elinkeinopolitiikka on ollut pääsääntöisesti onnistunutta. Työpaikkaomavaraisuutta on nostettu ja kaupunkiimme on syntynyt avoimen sektorin työpaikkoja kasvualoilla. Keskiasteen oppilaitokset on kytketty elinkeinopolitiikan tukemiseen mukaan ja lentoaseman tuoma hyöty nähdään puhtaimmillaan Aviapolis-alueen menestyksen kautta. Kun liikenne on ruuhkaista, työpaikan sijainti ratkaisee paljon myös asuinpaikan valinnassa. Siksi onnistunut elinkeinopolitiikka katkaisee tehokkaasti liukuporrasilmiötä.

Pientaloja lähiöiden liepeille

Vantaalla pitää olla mahdollista valita eri asuinalueiden ohella myös eri asumismuotojen välillä. Siksi riittävä pientalorakentaminen keskusten palveluiden läheisyydessä on tärkeää. Se on myös kestävän kehityksen asuntopolitiikkaa, kun vaihtoehtona on usein hajarakentaminen kaava-alueiden ulkopuolelle. Nykyisten palveluiden läheisyyteen toteutettu asuntotuotanto vähentää myös Vantaalle niin kalliin palvelurakentamisen kustannuksia.

Kohtuuhintaisten pientalotonttien puute saa edelleenkin monet vantaalaiset muuttamaan Espooseen, Tuusulaan ja Nurmijärvelle.

Markku Weckman

kaupunginvaltuutettu kok

ylikonstaapeli (em.)

kuntavaaliehdokas

 


MISTÄ KUNNILLE TOIMEENTULOTUKEA

 

Pääkaupunkiseutu ja siihen olennaisesti

liittyvät kehyskunnat ovat viimeisen

parin vuosikymmenen aikana kasvaneet

kunnasta riippuen 1-3 %:n vuosivauhdilla.                                                  

Kasvuprosentin nouseminen yli 1-1,5 %:n

aiheuttaa kunnan palveluverkostolle erittäin

suuria paineita sekä investointien että

palvelutuotannon taustoin.

Viimeaikaiset tiedot kuntataloudesta eivät lupaa asukkaille hyvää. Erityisen synkkänä kuntatalouden tila näkyy pääkaupunkiseudun kunnissa. Kuntien taloutta ei ole saanut sekaisin maailmantalouden arvaamattomuus vaan sen on sekoittanut liian nopeasti ja liian rajusti muuttunut kunta-valtio suhde.

Kuinka näin on voinut käydä vauraan Uudenmaan kunnille? Eräitä kaikille yhteisiä nimittäjiä ovat muun muassa väestönkasvu, mikä lisää peruspalvelujen tarvetta, verontulotasauksen muutokset ja niihin kytkeytyvät valtionosuudet, yhteisöveron jako-osuuden muutokset sekä eräät muut verotuksessa tehdyt tulonsiirrot. Pahimmillaan yksittäinen kunta on samanaikaisesti kaikkien edellä mainittujen muutosten ”myrskynsilmässä”.

KASVUN HINTA

Pääkaupunkiseutu ja siihen olennaisesti liittyvät kehyskunnat ovat viimeisen parin vuosikymmenen aikana kasvaneet kunnasta riippuen 1-3 %:n vuosivauhdilla. Kasvuprosentin nouseminen yli 1-1,5 %:n aiheuttaa kunnan palveluverkostolle erittäin suuria paineita sekä investointien että palvelutuotannon taustoin. Tässä kehityksessä moni kunta menee ”hapoille”. Vaikka kunnan vuosikate säilyisikin positiivisena, kasvuvauhti näkyy erityisesti investointitaloudessa. Uusien koulujen, päiväkotien, asumiseen sekä elinkeinoelämään liittyvän infrastruktuurin investoinnit joudutaan pääasiallisesti toteuttamaan kuntien omana tuotantona ja lähes yksinomaan velkarahoituksella. Investointien toteuttaminen ei yksin riitä. Käyttötalous vaatii omat menonlisäykset. On laskettu, että keskikokoisen uuden päiväkodin käyttömenot ovat suuruusluokaltaan miljoona euroa ja peruskoulun noin 2-3 miljoonaan euroa. Asuinpaikasta riippuen yhden uuden kuntalaisen sijoittuminen kuntaan lisää erilaisten investointien muodossa kunnan kustannuksia noin 5000 – 17 000 euroa. Siten kasvulla on hintansa. Uusi asukas on kuitenkin aina investointi tulevaisuuteen, sillä maassamme on jo suuri määrä esimerkkejä päinvastaisen kehityksen seurauksista. Kysymys on ennen kaikkea siitä, miten investointeja voidaan jakaa pidemmälle aikavälille niin, ettei kunnan taloutta samaan aikaisesti syö investointien omarahoitusosuus sekä kasvavat käyttökustannukset. Mielestäni tämä edellyttää myös kasvukuntien kohdalla uudenlaista ajattelua valtionosuustarkastelussa.

 

Markku Weckman

ylikonstaapeli (em.)

kaupunginvaltuutettu (kok)

 


 

Kokoomus välittää

Kevään kunnallisvaaleissa on kyse siitä, millaista Suomea ja Vantaata me haluamme. Vantaan Kokoomuksen tavoitteena on rakentaa viihtyisää, yksilön valinnanvapautta kunnioittavaa ja sosiaalista vastuuta kantavaa kaupunkia. Suomalaisissa kaupungeissa ja kunnissa tehdään ihmisten arkipäivää koskevia merkittäviä päätöksiä. Kunnat vastaavat muun ohella terveydenhuollosta (sote?), peruskoulutuksesta, lasten päivähoidosta, vanhustenhuollosta, kirjastoista, jätehuollosta, joukkoliikenteestä, kulttuuriympäristön vireydestä ja edellytysten luomisesta liikuntaharrastuksille.

Kaupungin tulee tarjota perusturvallisuus, itsensä kehittämismahdollisuuksia, hyvät palvelut sekä viihtyisä ja ekologisesti kestävä elinympäristö. Vantaan Kokoomus haluaa aikaansaada taloudellisesti, ekologisesti ja eettisesti kestävällä pohjalla olevan elinkeinorakenteen, joka edistää työntekoa, sekä yritteliäisyyttä ja luo hyvinvointia kaikille Vantaan asukkaille. Kun me Kokoomuslaiset haluaisimme mahdollisimman paljon vapautta ihmisille ja yrittäjille, vasemmistolaiset uskovat tiukempaan sääntelyyn. Ääni Kokoomuslaisille on ääni porvarillisten arvojen puolesta – byrokratiaa, tuhlausta ja hallitsematonta investointipolitiikkaa vastaan. Haluatko Sinä olla tukemassa Vantaan Kokoomusta edellä mainittujen tavoitteiden saavuttamiseksi? Jos näin on muista käyttää äänioikeuttasi.

Kokoomus kuuntelee

Kokoomus on aina kantanut huolta kuntatalouden kantokyvystä, osaavasta henkilöstöstä ja palveluiden saatavuudesta. Kokoomus kantaa vastuuta kuntien työvoimatarpeesta ja korostaa, että myös kunnan työ on kunnon työtä. Paras lopputulos saadaan kaupungin vastuulla olevia tehtäviä kehittämällä ja ostopalveluja yhteen sovittamalla. Yksin ei selvitä. Yhteistyötä ja vuorovaikutusta kaupungin työntekijöiden ja luottamushenkilöiden kesken tulee edelleen lisätä. Todellinen asiantuntemus on työn suorittajilla.

Turvallinen Vantaa

Turvallisuuden tunteen parantamiseen panostaminen on eräs kuntalaisten keskeinen, perusteltu vaatimus. Mittarina voidaan käyttää vaikkapa kyselyä miten turvalliseksi tunnet olosi poistuessasi kodistasi viikonloppuiltana. Erityisesti vanhusten ja naisten on todettu karttavan liikkumista tiettyinä vuorokauden aikoina, tietyillä alueilla. Poliisi pyrkii suuntaamaan rajallisia resurssejaan niin, että saavutettaisiin tavoitetila, missä riittävä näkyvyys ja rikosten ennalta ehkäisy, sekä tutkinnalliset tarpeet olisivat tasapainossa. Onnistuakseen tehtävässään poliisi tarvitsee tuekseen kunnan asukkaiden ja viranomaisten saumatonta yhteistyötä. Aloitteeni kameravalvonnan lisäämiseksi Tikkurilan ydinkeskustan häiriökohteissa on toteutunut ja rikoksentekijöiden kiinnijäämisriski lisääntynyt. Toivottavasti poliisin toimintaedellytykset niin henkilöresurssien kuin lainsäädännönkin osalta saadaan asiamukaiselle tasolle.



VS 21.-22.1.2017

Laadukas koulutus on kaikkien etu

 Nuorilla on Suomessa korkea koulutustaso. Valitettavasti yhä useammalla alle 25-vuotiaalla ei ole peruskoulun jälkeistä ammatillista tai muuta tutkintoa. Tämä on eräs merkki syrjäytymisen lisääntymisestä maassamme. Aikuisväestön osalta on suuri haaste nostaa osaaminen tämän päivän ja varsinkin tulevaisuuden työelämän vaatimalle tasolle. Elinikäinen oppiminen on hyväksytty Suomessa keskeiseksi koulutuspoliittiseksi tavoitteeksi. Ajatus elinikäisestä oppimisesta onkin ainoa kestävä koulutusidea tänä aikana. Elämämme on valtavassa murroksessa.

Kerran opituilla tiedoilla ja taidoilla ei pärjää, vaan uutta on opittava koko ajan. Kasvatuksessa ja koulutuksessa ratkaisevia ovat ensimmäiset elinvuodet. Silloin luodaan perusta tulevalle elämälle ja myös tulevalle oppimiselle sekä menestymiselle työelämässä. Varhaiskasvatus ja perusopetus ovat tämän vuoksi avainasemassa rakennettaessa hyvää ihmistä, aktiivista yhteiskunnan jäsentä ja menestyvää Suomea. Vantaan tulee säilyttää taloudellisista vaikeuksista huolimatta laadukas koulutus yhtenä menestystekijöistään. Se edellyttää panostamista opetukseen, koska ilman resursseja laadukasta työtä on vaikea tehdä. Erityisen tärkeää on turvata peruskoulujen ja lukioiden riittävä rahoitus. Peruskoulun ylemmillä luokilla ja lukioissa on oppilaille turvattava riittävän laaja valinnanmahdollisuus, jotta he voivat erikoistua haluamaansa oppiaineeseen.

Opetuksessa sisältöasiat ovat kaikkein tärkeimmät, mutta unohtaa ei voi myöskään tasokkaita koulutiloja. Vantaa on panostanut viime vuosina voimakkaasti ajanmukaisen opiskeluympäristön rakentamiseen. Homekouluja on korjattu, ja korjataan edelleen siten, että lapset voivat opiskella ja henkilökunta työskennellä terveydelle turvallisissa, sekä ajanmukaisiksi saneeratuissa tiloissa. Hämeenkylän surullisen kuuluisa homekoulu on purettu ja väistötilojen kohdalla on päästy yhteiseen näkemykseen lasten vanhempien ja sivistystoimen kesken. Tuomelan koulun hätiköity lakkauttamispäätös on toistaiseksi peruutettu ja uskon, että lopullinen ratkaisu tulee olemaan koulukäyttönä jatkaminen. Alueen muuttovoitosta johtuen koulutilojen tarve on huutava. Saneeraus- ja rakentamisvastuuta ei voi jättää yksittäisten kuntien harteille. Valtiovallan on osoitettava kunnille riittävät resurssit lakitasoisesti määriteltyjen palvelujen tuottamiseen.

 


 VS 28.12.2016                                          

ITSENÄINEN SUOMI 1917- 2017

 

VIIPURI MENENETETTIIN MUTTA ITSENÄISYYS SÄILYI

RUNSAAT 72-VUOTTA JATKOSODAN PÄÄTTYMISESTÄ

 

Suomi joutui 1939 toisen maailmansodan pyörteisiin sellaisten tapahtumien seurauksena, joita Suomi ja suomalaiset eivät halunneet. Suomalaiset torjuivat kuitenkin ulkoisen vihollisen maahantunkeutumisen ja muut tavoitteet kolmivaiheisessa ketjussa, joita on totuttu nimittämään talvisodaksi, jatkosodaksi ja Lapin sodaksi.

Suomi ponnisti voimansa äärimmilleen ja sai vuosina 1939-1945 maata puolustamaan noin  700 000 miestä ja runsaat 100 000 naista. Taistelut käytiin yhtenäisenä kansakuntana ja niissä pärjättiin. Sodissamme kaatui lähes 90 000 miestä. Uhrien joukossa oli myös naisia ja siviiliuhreja. Pysyvästi vammautuneiden sotainvalidien määrä oli kaikkiaan noin 90 000. Keskuudessamme on vielä lähes 20 000 veteraania, noin 11 000 miestä ja 9 000 naista. Sodissa vammautuneita heistä on 3 000. Sotavankeudesta palasi aikanaan 2500 miestä, heitä on jäljellä enää joitakin satoja. Sotiemme veteraanien keski-ikä on 92 vuotta.

On myönnettävä, että valtiovalta on sotiemme jälkeisinä vuosikymmeninä kohtuullisen hyvin hoitanut sotainvalidiemme ja veteraaniemme asiat. Meillä on sotilasvamma-asioissa hyvä peruslaki, vuonna 1948 säädetty sotilasvammalaki, mutta parannettavaa on vielä.  Rintamaveteraanien kuntoutusta ja kotipalveluita on kehitetty, mutta silläkin sektorilla on vielä tekemistä. Olisikin päästävä siihen, että jokaisessa kunnassa kartoitettaisiin kaikkien veteraanien ja heidän lähiomaistensa elinolosuhteet. Heille tulisi kehittää omat toiminta- ja hoitomallinsa osana koko vanhusväestön hoitojärjestelmää.

Neljä viidestä veteraanista asuu edelleen kotonaan joko täysin omatoimisina, vaimon tai muiden perheenjäsenten hoitamana, sekä naapuriavun tai kunnallisjärjestelmien avulla. Näitä hoitomuotoja olisi valtiovallan jatkuvasti tuettava. Myös yhteiskunnan kannalta on keskeistä, että veteraanit ja muukin vanhusväestö asuu mahdollisimman pitkään omassa kodissaan. Laitoshoito tulee yhteiskunnalle tuntuvasti kalliimmaksi kuin itsenäinen kotona selviytyminen tai muu tukijärjestelmä.

Osa sotainvalideista ja veteraaneista asuu edelleen puutteellisesti ja usein huonokuntoisissa tiloissa. Heidät olisi huomioitava nykyistä paremmin kuntien asunto-ohjelmia laadittaessa. Asunto- ja palvelutalohankkeita tulisi aikaisempaa enemmän toteuttaa veteraanijärjestöjen, kuntien ja muiden tahojen tiiviinä yhteistyönä.

Eräiden lähinnä 1960-luvun ”partaradikaalien” leimaavien kannanottojen jälkeen veteraanit saavuttivat jo 1970-luvun loppupuolella ja erityisesti 1980-luvulla sekä päättyneellä 90-luvulla heille kuuluvan arvostuksen isänmaamme kunniakansalaisina. Pitäkäämme huolta tästä vähenevästä joukosta. Huolenpito ei saa jäädä pelkkään taloudelliseen tukemiseen, vaan enenevässä määrin on otettava huomioon heidän henkinen ja sosiaalinen hyvinvointinsa unohtamatta myöskään hengellisen toiminnan suurta ja yhä lisääntyvää merkitystä.

Valtiokonttorin Sotilasvamma- ja veteraaniyksikkö sekä kuntien viranomaiset hoitavat osaltaan lainsäädännön puitteissa tässä lyhyehkössä kirjoituksessani tarkoitetun väestönosan asioita. Vaikka veteraaniasioiden hoito Suomessa kestää hyvin kansainvälisen vertailun, on edelleen korjattavaa. Veteraanien ja ikääntyneiden, Suomen hyvinvoinnin turvanneiden, ihmisten elämän ehtoo on jatkossakin hoidettava kunniakkaasti.

 




Fennovoimassa ei olla mukana heppoisin perustein.
Lue juttu.

Tikkurilan harjoitusjäähallia on suunniteltu avoimesti.
Lue juttu.

Verotulojen tasaus kohtelee kasvavaa Vantaata epäoikeudenmukaisesti.
Lue juttu.

Tikkurilaan viritellään uutta harjoitushallia.
Lue juttu.

Etelälahden ja Bjursin säilyttäminen kuntalaisten käytössä on perusteltua.
Lue juttu.

Kaikki keinot velkaantumisen pysättämiseksi ovat perusteltuja.
Lue juttu.

 

  


VALTUUSTOALOITTEENI:

16.4.2012:

ALOITE PIKAVIPPIEN MAINOSTAMISEN KIELTÄMISESTÄ

Esitin, että Vantaan kaupungin omistamien ja jälleenvuokraamien mainospaikkojen vuokraehtoihin tulee kirjata ehto niin sanottujen pikavippien mainostamisen kieltämiseksi. Perustelu: Pikavippien mainonta kohdistuu erityisesti oman taloustilanteensa heikoimmin ymmärtävään ihmis- ryhmään. Valmiudet talouden- ja elämäntilanteen hallintaan ovat todellisuudelle vieraita. Vahviste- taan näkemystä, että helppo raha on myös helposti hallittavissa. Seurauksena on lukuisia esimerkkejä ajautumisesta hallitsemattomaan velkakierteeseen ja luottokelpoisuuden menettämiseen. Vantaan kaupungin ei merkittävänä mainospaikkojen vuokraajana tule tukea kyseistä toimintaa.

hemmo_rattya.jpg



 Kuva: Hemmo Rättyä / Vantaan Sanomat

> Lue Vantaan Sanomien juttu aiheesta



ALOITE:
Tallentava kameravalvonta Tikkurilan keskustaan

vs2011.jpg

  Kuva: Päivi Tuovinen / Vantaan Sanomat

VANTAAN SANOMAT 24.8.2011:

"Tikkurilan keskustaan rakennetaan tallentava turvakamerajärjestelmä. Turvakameroita hankitaan parikymmentä, ja ne asennetaan Peltolan torin, Tikkurilan aseman ja Sokos Hotel Vantaan rajaamalle alueelle.

Kameroiden toivotaan ennaltaehkäisevän alueella tapahtuvia rikoksia. Samalla niiden toivotaan olemassaolollaan rauhoittavan levotonta aluetta."

> Lue koko juttu


 

weckman-markku.jpg

MARKUN KYNÄSTÄ:

 

23.3.2011
Tehokkuus ja laatu - mahdolliset yhdessä?
Lue juttu.

 

 


 uusivantaa.gif

 

 
03/2011
Turvalliseen huomiseen. Lue juttu.

 


 

nykypaiva.gif

02/2011
Mistä kunnille toimeentulotukea. Lue juttu.

 


 

Valtuustoaloite 24.5.2010:
Maauimala Tikkurilan uimahallin nurmikentälle. Lue aloite.

Vantaan Sanomat 14.12.2010:
Vantaalle "köyhän miehen" maauimala. Lue juttu. 


 

vantaanlauri_kansi.jpg

12.8.2010

Saavutukset esiin!


Emma Hirvonen, 17-vuotias lukiolainen Kylmäojalta, kysyy.

Markku Weckman, 66-vuotias eläkeläinen ja Tikkurilan seurakunnan luottamushenkilö, vastaa.

  

 

  

  



MARKUN KYNÄSTÄ:

weckman-markku.jpg

Vantaa-sopimus

Vantaa-sopimusneuvotteluja vetänyt Kokoomus otti lähtökohdaksi vantaalaisten laadukkaiden palvelujen turvaamisen meneillään olevasta talouskriisistä huolimatta. Tavoitteeksi otettiin muun ohella tasokkaan terveydenhuollon ja koulutuksen turvaaminen, sekä päivähoidon kehittäminen uusia menettelytapoja toteuttaen.

Lasten päivähoitovaihtoehtoja laajennetaan ja alle kaksivuotiaiden lasten kotihoidon tukea korotetaan 50 :llä prosentilla. Ehtona on, että kaikki perheen alle esikouluikäiset lapset hoidetaan kotona. Samalla luodaan hoitopaikkatakuu, jolloin perheiden ei tarvitse olla huolissaan lapsen päivähoitopaikan säilyvyydestä esimerkiksi vanhempien työelämään siirtymisen johdosta.

Kokoomus edellytti Vantaa-sopimuksen neuvottelujen yhteydessä, että vantaalaisten hyvinvointipalveluja ei heikennetä vaan palvelujen rakenteellisilla muutoksilla luodaan laajan palvelun toimintakulttuuri, jossa isoille terveysasemille tuodaan erikoissairaanhoidon palveluja. Näin menetellen Vantaalaisten on jatkossa helpompi saada erityispalveluja omassa kaupungissa.

Vantaa-sopimuksen mukaisesti, palvelujen tuottamisessa selvitellään erilaisia vaihtoehtoja. Mitä kaupungin kannattaa tehdä itse ja mitkä ovat toimintoja, joita yksityinen palvelutuottaja ja kolmas sektori voisivat tuottaa kaupungin ohjauksessa. Lähtökohtana ajattelulle on varmistaa kaikille vantaalaisille yhdenvertaiset palvelut ja minimoida mahdolliset henkilöstön saatavuudesta johtuvat ongelmat.

Kokoomus haluaa myös aidosti parantaa kaupungin omaa tuotantoa ja omaksua  yksityiseltä sektorilta toimintatapoja, jotka parantavat asiakaslähtöisyyttä ja palvelukykyä.

Vantaa-sopimukseen sisältyy palvelusetelin laaja käyttöönotto silloin, kun se on asiakas- ja kustannusnäkökulmasta järkevää. Hyvin suunniteltuna palvelusetelikäytäntö lisää asukkaiden valinnanmahdollisuutta ja nopeuttaa hoitoon pääsyä. Parhaimmillaan toimiva palvelusetelijärjestelmä lyhentää oleellisesti jonotusaikoja myös kaupungin omiin palveluihin.

Kokoomus on neuvotteluissa halunnut turvata henkilöstön aseman. Vantaa ei lähde lomauttamaan tai irtisanomaan henkilöstöään. Vantaa-sopimuksen ratkaisuilla halutaan tehdä kestäviä ratkaisuja, joissa pikavoitoille ei ole sijaa.

Vantaa on yksi Suomen kehittyvimmistä ja elinvoimaisimmista kaupungeista. Vahvuutenamme ovat kaupan ja logistiikan keskittymät.

Vantaa-sopimuksella kaupunki varmistaa kaupunkilaisten hyvinvointipalvelujen kehittämisen.

Markku Weckman
kaupunginvaltuutettu

 

Liityntäpysäköinti kuntoon


Monien vantaalaisten asemaseutujen liityntäpysäköintipaikat ovat ylikuormitettuja. Tilanne on vaikein Tikkurilan ja Vantaankosken asemilla. Liityntäpysäköinnin ongelmat heijastuvat suoraan liikenteen ruuhkautumiseen sekä pienhiukkas- ja hiilidioksidipäästöihin.

Liityntäpysäköinnin suurin ongelma on se, että liityntäpysäköintipaikkoja käytetään yleisinä pysäköintialueina. Esimerkiksi Leppävaarassa hallin autopaikkoja on YTV:n mukaan käytetty paljon muuhunkin kuin liityntäpysäköintiin, minkä vuoksi paikat ovat olleet täynnä ja junalla Leppävaarasta matkaa jatkavilla on ollut vaikeuksia löytää pysäköintipaikkaa.

Leppävaaran liityntäpysäköintihalli muuttui maksulliseksi syyskuun alussa. Samalla pysäköintihallin käyttäjiltä alettiin vaatia YTV:n matkakorttia.

Vantaalla on tarkoitus vuoteen 2014 mennessä siirtyä nykyistä suuremmassa määrin ohjaamaan ihmisiä liityntäliikenteen käyttäjiksi. Tavoite edellyttää nykyistä suurempien pysäköintiin soveltuvien alueiden rakentamista. Erityisesti Kehäradan valmistuminen asettaa liityntäpysäköinnille suuria haasteita.

Vantaalaisten ei ole järkevää rakentaa pysäköintikenttiä ympäristökuntien tarpeisiin ellei samassa yhteydessä mietitä pysäköinnin ja matkakortin yhteensovittamista.

22.9 tein kaupunginvaltuustossa aloitteen, jossa edellytin, että kaupungin tulee ryhtyä toimenpiteisiin liityntäpysäköintipaikkojen ja matkakortin yhteiskäytön kehittämiseksi siten, että liityntäpysäköintipaikan käytön edellytyksenä on voimassa oleva matkakortti.

Yli puolet valtuutetuista allekirjoitti aloitteen. Siksi uskon, että jo lähiaikoina liityntäpysäköinti toimii tavalla, joka tukee yksityisautoilun ja julkisen liikenteen järkevää lomittumista sujuvaksi työmatkaliikenteen kokonaisuudeksi.

Markku Weckman
kaupunginvaltuutettu